26 kesäkuuta, 2013

14+0

Tulin tässä pikasesti kiireen ja siivouksen keskeltä päivittämään kuulumiset. :)

Tänään siis pyörähti (taas) käyntiin uusi raskausviikko! :) Tämä viikko meni kyllä jotenki niin nopeesti etten oo kerennyt huomatakkaan, ja tänään sitten aamulla ihmettelin että tosiaanko on jo 15. viikko alkamassa? Masu kasvaa hitaasti (mutta varmasti) ja rakenneultraan aikaa "enää" kuukausi ja muutama päivä päälle. Raskausoireita ei sen kummempia oo edelleenkään. Alavatsaa nipistelee ja ruoka ei maistu. Onnekas kyllä oon kun näin vähällä oon päässy. :)

Meidän pikkusen pituus n. 10cm ja painoa n. 50g. On se pieni vielä. ♥

Viikonloppu ollaan reissussa taas. Vielä ois siivousta jäljellä paaaljon ja pakkaamista tietenkin. Pudasjärvelle mennään Suviseuroihin. Saa nähdä miten Elean kanssa reissu sujuu, tällä kertaa saadaan nukkua pakettiauton perällä :D Ei siis jaksettu vuokrata/lainata vaunua viikonloppua varten, joten siivoillaan Eemin työauto ja laitetaan sinne perälle matkasänky Elealle ja meille pari patjaa. Ollaan oltu Suviseuroissa Eemin perheen mukana joka vuosi kun ollaan seurusteltu, paitsi viime kesänä. Kauan mietittiin viimevuonna että uskaltaisko mennä, jos vaan pakataan sairaalakamat mukaan varmuuden vuoksi. Onneks ei lähetty, meidän tyttö ois muuten syntynyt sillä reissulla. :D

Elean syntymäpäivä lähestyy.. :( Sunnuntaina tuo pieni tyttö onkin sitten sitten jo iso ja ihana 1-vuotias! :(( ♥ Syntymäpäiviä juhlitaan kun reissusta päästään kotiin, siitä siis lisää sitten myöhemmin. :)


Vuosi ssitten otettu kuva. :( Nyt tuo mun pikkunen masuvauva jo seisoo ja höpöttää ja on ihan iso!! :( ♥♥ 

25 kesäkuuta, 2013

Vaatteita ja rikkinäinen kone :(

Niin. Meidän läppäri ei toimi enää ollenkaan. Eilen näppäimet toimi edes jotenkin, tänään ei enää ollenkaan. Oon muutaman kerran kirjoitellut puhelimellakin, mutta aika vaikeeks oon sen todennut. :/ Latasin tämän bloggerin puhelimelle, ja toistaiseksi ainakin toimii paremmin. Tosin en saa tekstin kokoa ja semmosia muokattua, onkohan se edes mahdollista tällä? Pöytäkone meiltä onneks löytyy, mutta ei vielä olla asennettu sitä mihinkään kun sille ei oikeen oo paikkaa. Yläkerrassa ois vielä pikkusen remonttihommaa ja sitten sais sinne pöydän koneelle. Läppäri on muutenkin ollu aaaivan paska, joten eipä tää nyt hirveesti jaksa harmittaa. :D

Eilen tosiaan käytiin kaupungissa, oikeestaan pitkästä aikaa. Kirppiksellä käydään Elean kanssa pari kertaa viikossa kuluttamassa aikaa, mutta muuten ei tuu hirveesti shoppailtua. Elea istui rattaissa tosi tyytyväisenä ja nukkui päikkäritkin välillä. Tietysti ite piti villiintyä shoppailemaan harvoin kun käy, ja mukaan lähtikin vaikka mitä. :) Elealle ostin syksyksi tuon oranssi-pinkin neuletakin (H&M), ja ihanan valkoisen bodyn (Lindex), ja Po.pista lähti mukaan yksi niin, niin ihana "t-paitabody" josta oo  jo pitkään haaveillu. Kuvaan sitä ei saatu kun tyttö on sen kerennyt tänään jo sotkea. :/ Sen verran ihana se kuitenkin on että eiköhän se täällä kuvissa tule näkymään myöhemmin. :)
Kuvia en nyt lisää enempää, sillä en sitäkään tällä sovelluksella hallitse. :D Eli mulla ei oo mitään tietoa minne tuo ainokainen edes hyppää, kun en saanut sitä tänne tekstin sekaan lisättyä? Nyt kyllä pitää saada kone toimintaan!!

Vaatteilla jatketaan vielä vähän. Jonnalla on blogissa käynnissä äitiysvaatearvonta, käykääpä kurkkaamassa. Aivan ihania vaatteita! Arvonta on käynnissä kesäkuun loppuun asti. Tällä sovelluksella en osaa myöskään linkkejä tehdä, joten arvontaan ja Jonnan blogiin pääset täältä:

http://odotusta-jonna.blogspot.fi/2013/06/aitiysvaatteita-arvonta.html?m=0

:)

24 kesäkuuta, 2013

Juhannus

Tarkotus oli viettää Juhannusta ihan vaan kolmestaan kotona, mutta päädyttiinkin Kinnulaan Eemin vanhempien kanssa "mökille". Mökki ei tosin oo oikeen kunnossa, Eemin vanhemmat asusteli pihassa asuntovaunussa, ja me teltassa. Jännitti kyllä kovasti miten Elean kanssa sujuu, mutta hyvin näytti tyttö viihtyvän. Ite myös tykkäsin, vaikka lonkka olikin yön jälkeen aika kipee. Saunottiin, soudeltiin, kalastettiin (sain jopa kaks kalaa :D), uitiin, grillattiin ja vietettiin aikaa yhdessä. 

Elea uskaltaa vihdoin koskea ulkona maahan! :D




Kotiin tultiin lauantai-sunnuntai välisenä yönä, ja sunnuntaina saatiin sitten syödä juhannuslounasta ja kakkua kolmestaan. Kuvia ei ole, koska mun leipoma kakku ei tapansa mukaan hyvältä näyttänyt. 

Tänään ollaan Elean ja mun ystävän kanssa kierrelty alennusmyynnit (tästä lisää huomenna.) , käytiin Kaustisella carting-radan varressa istumassa kun Eemi  oli ajamassa sen veljien kanssa, ja kaadoin puoli litraa vettä meidän koneen päälle. En siis jaksa enempää kirjoitella, kun näppäimistö ei toimi. :/ Eli kokeillaan huomenna uudestaan! :D

20 kesäkuuta, 2013

13+1

Piti tulla kirjoittamaan jo eilen, mutta oli muka niin kiire etten kerennyt. Eli 14. viikko lähti käyntiin eilen. Toisaalta vastahan mä tein raskaustestin, ja siitäkin on jo mooonta viikkoa. Silti tuntuu että miten mä oon vasta viikolla 14? Kuluuko tää aika koskaan? Tyhmää nyt murehtia tuosta, koska tiedän että saman tien kun saan pienen syliin, on mulla jo ikävä masua. Toisaalta en siitä voi vielä nauttiakkaan, kun ei se oikeestaan paljoo oo vielä kasvanut. 

Tällä viikolla pikkusen pituus n. 8,5cm, ja paino n. 35g. <3
"Varpaiden ja sormien kynnet ovat jo kehittyneet, hiukset ja kulmakarvat alkavat kasvaa." (Vau.fi)


Ja sitten vaihtuu aihe aivan täysin. Kävin ostamassa meille uuden kameran. (Jonka käyttö ei vielä oikeen onnistu kuten kuvista huomaa..) Ostin oikeestaan vaan ensimmäisen joka osui käteen siinä Anttilassa. Tiesin että jonkinmoisen järkkärin haluan, mutta ei mulla niiden ominaisuuksista sun muista ollu muuta tietoa kuin se, että kuvanvakain pitää olla. Meille kotiutu siis Canon EOS 1100d. Luin kyllä että tää ei ehkä ihan niitä kärkipään malleja oo, mutta toisaalta tän hinta ei ollut mikään päätähuimaava ja varmasti laadultaan riittää, ennen en nimittäin järjestelmäkameraan oo ees koskenut. No, enköhän tässä opi kun vaan kerkeis kuvailla.


Kyllä on meidän tytön hiukset kasvanu hirveesti! :D Normaalisti siis Elealla on aina otsahiukset pompulalla kiinni, tää kuva vaan on otettu aamulla ennen hiustenlaittoa. Eipä noita paljoo enää auki voi pitää, kun me ei haluta niitä leikata. 

Nyt lähden illaks mökille viettämään mun ystävän syntymäpäivää, ja täällä kertaa jopa jätän Elean kotiin isin kanssa vaikka selvät juhlat onkin. Kiva istua välillä ihan rauhassa. Suunnitelmissa grillailua ja tyttöjen juttuja. :)


17 kesäkuuta, 2013

Ihana mökkiviikonloppu!

Voi että oli mukavaa olla vaan ihan rauhassa kolmestaan! Jäi kyllä niin hyvä mieli tästä viikonlopusta meille molemmille, että takastullessa mietittiin jo seuraavaa reissua.. :) Lähtö tosin venyi siivouksen ja pakkauksen takia, ja mökillä oltiin perjantaina vasta puol 8 aikoihin, ja kun sunnuntaina mökin piti olla tyhjä klo 12 niin jäihän reissu vähän lyhyeksi. Suunniteltiinkin jo uutta reissua, jossa oltais muutama päivä enemmän ja ehkä jossain vähän kauempana. Pitää katsella netistä noita vuokramökkejä jos sieltä joku mukava löytyis. :)



Grillailtiin, juteltiin, saunottiin, kalastettiin, ja katseltiin paikkoja. Perus mökkiviikonloppu siis. Uimassakin olisin halunnut käydä, sauna kun oli meren rannalla, mutta niin ne suunnitelmat muuttuu. 

Käytiin jo saunassa ja menin Eleaa pesemään suihkuun, kun huomasin sen hiusten seassa punkin. Miten ällöttävää!! Tottakai säikähdin kovasti, ja huusin Eemin katsomaan että onko se oikeesti punkki. Siinä mietittiin (ja mä itkin :D) että mitäs tehdään kun punkkipihtejä ei ole, ja vaikka oliskin niin en tiedä että oisko uskaltanut lähtee kokeilemaan että osaako sen otettua oikein pois. No, parin puhelun jälkeen päädyttiin lähtee käymään kaupungissa päivystyksessä. Siellä ei kauaa vierähtäny kun ne jo ilmoittautumishuoneessa poisti sen. Mulle on jääny jotenki niin kamala kammo noihin punkkeihin. Lapsena semmonen toi mulle kerran sitten sen borrelioosin. (Jos joku ei tiedä, katso täältä.) Siitä on jotenkin jäänyt hirvee pelko ja ällötys niitä kohtaan. Menin niiiin huonoon kuntoon ennen ku koko tauti huomattiin, etten päässyt enää edes sängystä ylös. No, ei siitä sen enempää. Elealla ei punkki ollut kerennyt kauaa olla ihossa kiinni, ja hyvä niin. :)

Meillä oli siis kaikenkaikkiaan ja kaikesta huolimatta tosi mukava reissu, ja hyvillä mielin palattiin sunnuntaina kotiinkin. Käytiin sitten vielä iltapäivästä paikallisessa aivan ihanassa vohvelikahvilassa "päivällisellä". :D Sieltä olis suolasia vohveleita saanut myös, mutta päädyin tilaamaan kuitenkin vohvelin kermavaahdolla, vaniljajäätelöllä ja mansikkakastikkeella. En ollut koskaan ennen tuolla käynyt, vaikka se on monta kesää tuossa kaupungissa museon pihalla ollut. Onneks eksyttiin sinne, nimittäin rakastuin täysin, ja meistä ne sai juuri uudet vakioasiakkaat! :)





14 kesäkuuta, 2013

I need your love, I need your time

Tänään me päästään ihan vaan kolmestaan koko viikonlopuks mökille! :) Aamu kuluu siis pakkaillen ja intoillen, en millään jaksais odottaa! Kaupassa pitäis käydä hakemassa syömistä vielä mukaan..

Eemillä ei oo viimeseen (ainakaan) kuukauteen ollut ainuttakaan viikonloppua vapaana, ja arkena on ollu vielä enemmän töitä. Hommaa on ollu niin paljon että tosiaan oon välillä miettinyt että miten tuo mies jaksaa, kun musta tuntuu että itse en jaksa edes tätä ikävää? 



Tyttö on maailman kiltein enkeli, ja sen kanssa kyllä jaksan touhuta ihan kahdestaankin päivät kun Eemi on töissä. Selvästi huomaa miten pienelläkin on isiä ikävä, ja miten tyttö nauttii Eemin seurasta ja leikeistä. Sen ikävän näkee niin selvästi, että mua sattuu katsoa sitä..

Mullakin alkaa aika käydä pitkäks Elean kanssa kahdestaan kotona. Onhan meillä siis hommaa ja tekemistä, mutta kun tuosta tytöstä ei oikeen juttukaveriks vielä oo.. Mun olo on välillä niiiiin yksinäinen. Onhan mulla ystäviä, ja nähdäänkin usein, mutta ei se oo sama asia. Eemi ymmärtää mua niin täydellisesti, ja sen kanssa tietysti myös jutellaan ihan eri asioista kun mun ystävien kanssa. Se tietää musta ihan kaiken, ja sen kanssa voin olla täysin oma itseni. Niitä meidän yhteisiä hetkiä mulla on ikävä. Niitä, kun meillä oikeesti on hauskaa yhdessä. Nykyään kun on tuntunut että jokainen vapaahetki yhdessä me jutellaan vaan töistä, kiireestä, kirjanpidosta, rahasta ja kaikesta muusta yhtä tylsästä. 

Onneks vihdoin näyttää siltä että työjutut alkaa vähän tasaantua, ja ainakin tämä viikonloppu saadaan olla ihan kolmestaan. <3 Eemi ei ehkä ollut ite ees tajunnut miten paljon se on pois, mutta nyt kun saatiin asiasta juteltua vähän enemmän, niin tuntuu että sekin ymmärsi paljon paremmin. Ainakin seuraavat viikot näyttää siltä että Eemi on kuitenkin illat kotona, vaikka töitä riittääkin.

Jos olisin tiennyt että yrittäjän elämä on näin kiireistä ja työtä täynnä, voi olla että olisin miettinyt kaksi kertaa..

12 kesäkuuta, 2013

Synnytyskertomus

Ajattelin tässä väsätä synnytyskertomuksen Elean synnytyksestä (mun hatarien muistikuvien, joidenkin kirjoitusten ja noiden synnärinlappujen avulla) niin olis sitten jouluna vähän mihin verrata. :)


29.6.2012

04.00. Herään vatsakipuun. Käyn vessassa ja meen takas Eemin viereen yrittämään unta. Torkahtelen välissä.

06.45. Eemi on lähdössä töihin, ja mä oon tajunnut jo hämärästi että synnytys olisi ehkä voinut käynnistyä. Supistukset sattuvat, ja itkukin siinä pääsi kun sanoin Eemille että "vauva taitaa syntyä tänään.." 

Yritin jäädä kotiin vielä lepäilemään, mutta supistukset tekivät sängyssä niin kipeää, että makaaminen oli mahdotonta. Lähdin Eemin siskon luo kahville n. klo 9.00, jotta saisin kivut mielestäni. Eemin sisko käskee lähteä jo synnärille, mutta mä olin ajatellut mennä sinne vasta sitten kun oon oikeesti tosi tosi kipeä, eli vielä odoteltiin. 

Jossain vaiheessa kävin myös mun äidin luona toisella puolella kaupunkia. Hetken sielä istuin ja lähdin takaisin Eemin siskon luo. Paluumatkalla ajaminen oli jo todella tuskaista ja päätin että auton rattiin en enää itse hyppää.

Ajan kuluksi käytiin shoppailemassa, eli siis mä pysähtelin 10min välein kun supistuksen aikana ei jalat enää meinannut kantaa. Kuitenkin oloa vähän helpotti se, että supistuksien välissä pysty kivun hetkeksi unohtamaan kun oli tekemistä. Puhuin anopin kanssa puhelimessa, joka kehotti myös 16 synnytystä kokeneena odottamaan kotona niin pitkään kuin mahdollista. Eemin sisko yritti edelleen patistaa mua sairaalaan, minne en todellakaan aikonut mennä.

16.00. Eemi tuli töistä. Remontin kanssa on todella kiire jos vauva aikoo syntyä tänään. Eemi asentaa eteiseen lattiaa kun mulla supistuksen kovenee. Jos vielä ne kerkeis saada laitettua niin sitte vois lähtee.. :D Kävin suihkussa, sain suunnilleen 18.00-19.00 aikaan jopa nukuttua puoli tuntia ilman yhtään supistusta, ja tästä sitten katsottiin synnytys alkaneeksi. 

22.00. Mentiin Eemin siskon luo vielä, joka on siis yksin anopin luona, kun muut ovat reissussa. Käytiin suihkussa, jonka jälkeen olo oli jo ihan mahdoton. Voiko mikään sattua näin paljon? Päätettiin lähteä kotiin käyttämään koira vielä yöpissalla. Pakattiin synnytyskamat ja lähdettiin sairaalaan, supistukset tulevat 3-4min välein.

23.55. Sairaalassa. Kohdunsuu auki 7cm. Kivunlievitys aloitettiin suihkulla, koska näin pitkälle oltiin jo pärjätty ilman muuta lievitystä. . Suihku helpottaa supistuskipuja, mutta sielläkään en kauaa pystynyt olla kuumuuden takia. 

30.6.2012

01.15. Kokeilin ilokaasua. Maski ahdistaa, enkä huomannut ilokaasusta mitään apua, enkä varmaan edes osannut ottaa sitä oikein. Supistusten välillä ei pystynyt ollenkaan rentoutumaan kun mietein vaan millon pitää taas ottaa maski naamalle. En halunnut sitä enää.

01.40. K-suu auki 9cm. Lääkäri laittoi kohdunkaulan puudutuksen (PCB) joka oli yksi hirveimmistä asioista koko synnytyksessä. Sen laittamien sattui supistusten keskellä aivan järkyttävän paljon, ja apua en huomannut siitä olevan. Eli aiiivan turha juttu. Tosin oon kuullut, että se ei kaikille aina onnistu kunnolla, joten ilmeisesti mulle kävi just niin. 

02.05. K-suu täysin auki, toinen kätilö tulee huoneeseen ja voidaan aloittaa ponnistus ½-istuvassa asennossa. Siitä ei sen enempää, kipu nimittäin oli sanoinkuvaamaton. Mikään, ei mikääään tässä maailmassa oo verrattavissa siihen kipuun! Pelkäsin ponnistamista, ja aluksi en "uskaltanut" ponnistaa kunnolla. Eli tässä vinkkinä tuleville synnytäjille; kun ponnistamisen aika tulee, PONNISTA!!!! Tulin kyllä huomaamaan että se kipu ei lopu ennen kuin sen lapsen saa ulos sieltä. 

02.35. Maailman rakkain pikkutyttö syntyy. <3

Apgar 10/10
I vaihe: 7h35min. II vaihe: 30min. III vaihe: 15min.

Synnytyksestä jäi mulle tosi positiivinen muisto. Tottakai seuraavana päivänä harmittelin Eemille että tämä tais olla meidän viimenen lapsi, mutta näköjään aika kultaa muistot ;D

Kaikista eniten olin etukäteen pelännyt niitä supistuksia, jotka ei sitten loppujen lopuks ollutkaan "niin hirveitä". Siis että ne viimeset tunnit (jotka itsellä on aika sumussa) oli kyllä kipeitä, mutta päivällä selvisin kyllä tosi hyvin ja tosi pitkälle. Ja suosittelen kyllä että kotona kannattaa olla niin pitkään kun mahdollista, nimittäin kyllä siellä oli niin paljon helpompi olla kuin sairaalassa. Mun suureksi yllätykseksi tosiaan tuo ponnistusvaihe oli kaikista kamalin. Olin ajatellut että siinä se jotenkin helpottaa (niinku moni myös sanoo) mutta mulle se oli kaikkein hirveintä. Ehkä ensi kerralla tiedän sitten tehdä kunnolla töitä että se on mahdollisimman pian ohi, kun viimeksi itse pitkitin vaihetta sillä, että en ponnistanut kunnolla/käytin kaikki voimat siihen että yritin lopettaa ponnistuksen kesken supistuksen. 

Painoa pienellä tytöllä oli 3390g, pituus 50cm ja pään ymp. 35cm.

Mä en voi uskoa että tästä on jo vuosi. Minne tää aika katoaa?

11 kesäkuuta, 2013

Neuvola 11+5

Joo eli eilen pääsi taas neuvolassa pyörähtämään. Kaikki meillä näyttäis hyvin olevan. Hb oli noussut viimekerrasta, vähän olin kyllä ihmeissään. Viimeraskaudessa tippu kyllä niin alas, mutta ehkä se vielä tässä vaiheessa pysyykin normaalina..

Näin pienillä viikoilla siellä neuvolassa ei oikeen mitään erikoista vielä ole, ainakaan kun edellisestä raskaudesta on niin vähän aikaa (11kk) että melkeempä kaikki asiat on niin tuoreessa muistissa. 

Mua harmittaa hirveesti, että neuvolantäti kerkes tässä välissä vaihtua.. Käyn siis samassa neuvolassa kun Elean raskausaikanakin, mutta se mun "oma" täti jäi itse kans äitiyslomalle, joten mulla on nyt sijainen siellä. On se tämäkin nainen ihan mukava, mutta tosi vähäsanainen. Edellisen tätin kanssa tultiin niin hyvin juttuun, ja muutenkin juttelu ja kaikki oli paljon luonnollisempaa. No, ehkä me keretään tässä vielä tutustua.. :)

AAaaaaa en millään malttais oottaa että maha kasvaa ja että oikeesti olisin pitemmällä niin uskaltais alkaa ostelemaan kaikkea ihanaa vauvatavaraa ja vaatetta.. :) Rakenneultraan on aika 5.8, joten jos siellä sitten toivottavasti paljastuis sukupuoli niin ehkä sillon sitten uskaltaa kunnolla vaateostoksille. Mutta miten jaksan oottaa sinne asti?! Olinko muka viimeks näin hätänen... :D Kyllä tuossa yks päivä tarttu kirppikseltä jo vauvalle 2 bodya mukaan; yksivärinen ruskea kokoa 62, ja sitten yks iiihana Po.pin body 50cm minkä olisin halunnut jo Elealle, mutta silloin en löytänyt mistään käytettynä ja uutena niitä ei enää myyty. 


Pikkutyttö on päikkäreillä, joten mun on ihan pakko nyt van malttaa pistää kone pois ja nukkua vähän myös. Tää väsymys on jotain niiiin käsittämätöntä! Ja tilannetta ei yhtään helpota se, että illalla kun Elea menee nukkumaan, niin tämä äiti valvoo olohuoneessa.. Ei yhtään tee mieli mennä nukkumaan kun hetken sais istua ihan rauhassa.. :D

07 kesäkuuta, 2013

Raskaus

Lupasin kertoa enemmän tästä tilanteessa, ja nyt kun tyttö niin nätisti tuossa leikkii niin vois olla vaikka aikaa.

Viikkoja meillä on kasassa tänään 11+2, eli LA on 25.12.2013. :)

Ehkä vielä vähän aikainen hetki julkistaa tämä asia, mutta np-ultrassa toissapäivänä (11+0) oli kaikki hyvin, joten mulle tuli kyllä tosi vahva olo tästä kaikesta, ja siitä että kaikki myös menisi hyvin. Ja näin pitkällä kun ollaan, jos jotain tapahtuisi niin tuskin sitä peittelisin myöskään. Mutta mä ainakin ajattelen positiivisesti, ja sen näkee vasta kun vauva on sylissä että miten siinä sitten kävi.

On todella ollut hirveetä salata tätä asiaa. Positiivisen raskaustestin tein jo 18.4, eliii viikolla 4+1? Jos sen voi edes noilla viikoilla plussata, mutta äkkiä laskettuna juuri niin.

Neuvolassa olin jo vko 7+5, ja nyt oliskin sitten ens viikolla jo uusi aika. Lääkäri teki jo tuolloin tutkimuksen samalla, kun nopeesti ultralla tarkastettiin samalla viikot. Kaikki hyvin siellä, ja nyt np-ultrassa myös. Niskaturvotusta pikku Papulla oli 0,6, eli arvot oli tosi hyvin kohillaan. Pikkusta jouduttiin jonkun verran herättelemään, ja muutenkin ultraus oli vähän vaikeaa. Mulla on taaksepäin kallistunut kohtu, joten pientä ei kuvaan meinannut saada millään. Ultralla sai tooosi kovaa painaa että saatiin näytölle näkymään yhtään mitään. Nyt vaan odottelen elokuun alkuun rakenneultraa, jospa siellä näkyis sukupuoli niin sais vaatteita ruveta ostelemaan kunnolla.

Kirppikseltä innostuin jo ostamaan pari bodya, mutta vielä taidan hetken malttaa ennenku oikeesti innostun. Tuplarattaita pitäis myös ruveta katselemaan, koska ikäeroa pienille tulee vaan 1v6kk. :) Jos joku jo vihdoin uskaltautuisi kommentoimaan, ja kertomaan jos näistä eri merkeistä olis jotain kokemusta? Oon yrittänyt netistä selailla, mutta tuntuu että niitä rattaita on miiiljooonia ja en oikeestaan edes tiedä mihin ominaisuuksiin kannattaisi kiinnittää huomiota. No, ehkä niitä kerkee vielä katella. ;)

Ultrakuvia saadaan tänne vasta sitten varmaan sieltä rakenneultrasta, kun nyt sain mukaan toosi huonot ja epäselvät kuvat. :/ Ihastellaan niitä sitten! :)

06 kesäkuuta, 2013

Iloa, onnea & odotusta

"Suoraan alla sydämen on alku pienen ihmisen.
Niin varoen pientäni hoivaan ja kannan,
joulukuussa sylin turvan rakkaalle annan.
Kostein silmin mä silitän vatsaa,
siellä mun aarteeni turvassa kasvaa. ♥"


Mun pieni rakas tyttö on joulukuussa (pieni)isosisko! ♥ Ajatus tästä tuntuu vielä aivan uskomattomalta ja olo on tosi epätodellinen, mutta eiköhän se tästä.. :) Ihanaa kun vihdoin uskaltaa asiasta jo kertoa, hirvee homma yrittää pitää tätä salassa kun oon niiiiiiiiiin onnellinen! ♥

Blogi siis jatkuu tästä eteenpäin myös odotusaiheisena, ja tätä onkin odotettu! Kirjoittamisen aloitin juurikin siinä mielessä että odotusblogi tästä tulee, mutta en oo täälläkään uskaltanut vielä avautua. Sivulla kun lukijoita käy, mutta ketään ei ole listaan vielä ilmestynyt joten vähän pelkäsin että jos sielä joku tuttu lueskelee.. :)

Kirjottelen viikoista, ultrasta sun muusta myöhemmin. Nyt otan pienen tytön syliin että keretään vielä halia ennen nukkumaanmenoa. ♥

04 kesäkuuta, 2013

Kaikki maailman asiat

Pitkästä aikaa TAAS.. Mun netillä on ollut joku raivostuttava ongelma pari päivää, käytöstä oo tullut mitään! Onneks taas toimii, oon niin kyllä tottunu siihen että vaikeeta on ollut olla nämä pari päivää lähes ilman. Puhelimella taas kirjoittelen, joten virheet korjailen myöhemmin koneella. :D 

Tytön kanssa ollaan nautittu ja vähemmän nautittu kesähelteistä.. Ihanaa kun on lämmin, mutta Elean kanssa on edellee  vähän vaikeeta näillä aivan tuskasen kuumilla helteillä. Parina päivänä ollaan saatu myös sadetta ja ukkosta,  ihanaa! Kaikesta huolimatta on se ihanaa kun on kesä, vielä kun sais oman pihan valmiiksi.. :)



Eemin kiireet jatkuu, joten meidän remontti vaan seisoo. Mulla ois sisällekkin kaikkia hyviä ideoita, mutta ollaan sovittu että tehdään tuo ulkopinta ensin loppuun. Remontti on tosiaan sisälläkin vähän kesken, listoja ja kaikkia pikkujuttuja on laittamatta, sekä yläkerrassa vielä pintoja ja porraskäytävä. Sitte on nää mun ideat jotka vaan lisääntyy. Ehkä kipasen tässä maalikauppaan ja maalaan vessan ite huomenna kun Elea nukkuu.. Pihassa ois siivousta ja nurmikonleikkuuta sieltä missä se kasvaa. Kuistille sain ainakin kukkia ostettua, joten sisäänkäynti on vähän nätimpi.. :)


Terassin kun kun saisin niin en vois kyllä onnellisempi olla..

Muutaman päivän sisällä vois ehkä postauksessa olla jo paaaaljon ihania asioita esillä, toivottavasti! :) <3