09 syyskuuta, 2013

Sairastelua

Eli terkut sairaalasta..
Toissailtana kamalan vatsakivun alkaessa kirosin jälleen kerran oksennustaudin alimpaan h*lvettiin. No ei nyt ihan ollu oksennustauti. Sen jälkeen kun olin oksentanu puolitoista vuorokautta puolen tunnin välein (aina liikkuessa tai kun Elea koski mahaan), ja kun vatsakipu meni aivan mahdottomaksi päätin lähtee sairaalaan. Oksennus aiheutti myös supistuksia, joten oikeestaan sen takia lähdin tarkastamaan. Vauvalla ja kohdunsuulla oli kaikki onneks hyvin, siellä meidän pieni 640-grammanen ihana potki niiiin reippaasti vaikka äiti ei ollut pitkään aikaan ruokaa saanutkaan. ♥ No, jäin osastolle umpisuolentulehdusepäilyn takia yöks.

Asiasta teki vähän monimutkasen se, että kohtu kasvaessaan liikuttaa sisäelimiä, ja mulla kipu tuntui tuossa oikean kylkiluun vieressä. Sinne yritettiin ultrata, mutta ei lääkärikään osannut varmaksi sanoa että onko se umpisuoli. Päätettiin tarkkailla aamuun. Yö meni edelleen syömättä ja valvoessa, ja aamulla puoli 8 aikoihin lääkäri tuli sanomaan että mut otetaan ensimmäisenä saliin..

Tässä oon heräilly 11 asti ja kaikki vaikuttais olevan ihan hyvin.. Jotenkin huolettaa tuo meidän pienempi masupotilas, mutta eiköhän tämä tästä.. ♥ Leikkaushaava on kipeä, ja kyllä huolettaa että miten jaksan/pystyn Eleaa hoitamaan. Pikkutyttö on myös kokenut kovia, kun on tänään joutunut olemaan ensimmäistä kertaa kertaa hoidossa muutaman tunnin kun Eemillä on ollut jotain pakollisia työtunteja. En malta odottaa että kello tulee 16.30 ja Eemi ja mun pikkunen rakas tulee tänne. ♥ On tässä jo itkutki päästetty kun on niin ikävä Eleaa.. :( Jos kaikki menee hyvin, huomenna pääsen kotiin.. :)


Täällä mä lepään mun tukisukkien kanssa.. Ensimmäinen ruokailu kahteen vuorokauteen ja nää tuo mulle teelusikallisen jukurttia? 
Ois kyllä ollu nälkäki. :D

4 kommenttia:

  1. Voi ei! koita parantua:)
    Toi on niin hirveetä olla lapsesta erossa, mutta toi on vähä semmoi pakollinen:( muaki jänskättää joulukuu, et kui pärjää kun on uus vauva sylissä, mut toinen kotona ja hirvee ikävä...:(

    VastaaPoista
  2. Joo sitä määki oon pelänny eniten tässä seuraavassa synnytyksessä, ja sanoinki miehelle että tässähän sitä sai harjotella.. Ja kun en koskaan ennen oo ollu Eleasta yötä erossa. Hirveeltä tuntu olla päivällä täällä kun tiesin että tyttö on hoidossa (mummolassa vaan kuitenkin..) kun ei se koskaan oo ollu. Hyvin oli kuulemma menny onneks.. :)

    VastaaPoista
  3. Kyl me on Iida viety mummolaa hoitoon ja ollu yötäkin, mut silti jotenki huono omatunto ku sen sinne on jättäny.. nytki mul on sokerirasitus tulos ja se on sillee ma aamuna, et tyttö menee yökylää mummolle su iltan. Itkettää jo valmiiks olla eros, mutta pakko..
    Onks Eleal ollu iltaisin vaikeuksia nukahtaa? Tai ollu itkuhuutokitinää? meil on joku tommoi kausi menossa ja alkaa parin kolmen illan jälkeen olee aika raskasta..

    VastaaPoista
  4. No ei oikeestaan oo ollu, nyt kun on noita poskihampaita puskenu tulemaan kaikki kerralla ni se on välillä yöllä heränny itkeskelemään.. Sun pitää sitte tuo yökyläki ottaa vähä levon kannalta.. :)

    VastaaPoista