Viikonloppu

Oon sitä mieltä että viikonloput menee aivan liian nopeesti. Niin äkkiä on maanantai ja Eemi lähtee taas töihin.. Illastakin valvotaan vielä myöhään että saadaan varmasti joka minuutti talteen, ja se tietysti kostautuu aamulla taas. Unirytmi on jotain ihan mitä sattuu taas. Eilen kukuttiin Eemin kanssa vielä kahden aikaan hereillä. Ihmeteltiin miten pimeetä jo yöllä oikeesti on, katuvalotkin palaa? Äkkiä se syksy sitten tulee. Kesän tuntua vähentää myös nämä kamalat ilmat mitä täällä meilläpäin on jo viikon jatkunut. Tuuli on jotain järkyttävää, kovaa ja kylmää. Aurinko ei paista, ja vettä on tullut varmaan joka päivä. JA VIELÄ YÖLLÄKIN ON PIMEETÄ! Eeeei miten aika menee näin nopeeta? Onneks en tästä vielä jaksa masentua, sillä tykkään kyllä syksystä. Rakastan pimeitä iltoja, ja ihanaa kun kohta saa taas polttaa kynttilöitä. :) Mutta karu tosiasia on vaan se, että syksyn jälkeen tulee aina talvi. :/ Ens viikoks on luvattu taas parempia kelejä, joten ehkä saadaan vielä ainakin muutama kesäinen päivä, ja kerettäis käydä ottamassa Eleasta vielä niitä 1-vuotiskuvia lisää. 

Meidän viikonloppua vois kuvata erittäin hyvin sanalla ruoka. Syöty on enemmän kun laki sallii, ja nimenomaan herkkuja. Eemi jopa innostu kokkaamaan ja teki mulle vohveleita. Karkkia on mennyt, perjaintaina syötiin pizzaa, mustikkapiirakkaakin ollaan päästy syömään ja eilen oltiin Eemin siskolla grillaamassa. Elea on herkuttelut koiranraksuilla (yööööök!), kiitos tuon ihanan piskin joka oli meillä viikonlopun hoidossa.. <3 Kaiken lisäks kirjottelin netistä jo reseptejä ylös, ja kävin kaupassakin. Vielä odottais mansikka-vaniljaviinerit ja mustikkapiirakka leipojaa. Jos tästä jotain positiivista haluaa löytää, niin oikeesti mun tekee tällä hetkellä kaikista eniten mieli kaalilaatikkoa, ja siihenkin löytyy kaapista ainekset. :)

Elea on aivan rakastunut tähän pieneen viikonloppuvieraaseen, niinku minä ja Eemikin. :)

Eilen pääsin vielä toteuttamaan mun pitkäaikaisen haaveen, kun Eemi vei mut poimimaan mustikoita! Eipä niitä oikeen meinannu mistään löytyä kun ei ollut mitään tietoo edes että mistä ettiä. Tuntuu että joka paikassa oli joku jo käynyt enimmät keräämässä (puolet lehdistäki viety mukana), ja kun Elean ruoka-aika alko lähestyä niin me päätettiin luovuttaa. Saalista saatiin kuitenkin sen verran että sen yhden mustikkapiirakan saan leivottua. :D Pakkaseenkin olis ollut kiva vähän niitä saada, mutta ehkä me lähdetään vielä uudelle kierrokselle tai tyydytään vaan ostamaan niitä jostain..

Elealle ei oikeen mustikka maistunut, ainakaan ilmeestä päätellen. :D

Kytysiä mustikkavarpuja :(

Nyt vaan oottelen että tuo pieni tyttö herää päikkäreiltä niin me päästään juhlimaan yhden iiihanan pojan 4-vuotissynttäreitä. :)

*Rakenne-ultraan aikaa jäljellä tasan 2 viikkoa!