Elean juhlissa

Reilu viikko sitten (huh!) kirjoittelin, että kiireitä on tiedossa. Silloin en osannut vielä aavistaakkaan kuinka kiire mulla tulisi olemaan. Vihdoin ollaan sunnuntaisista synttärijuhlista selvitty, ja seuraavat odottaa järjestäjää vasta puolen vuoden päästä. Onneksi.

Eemillä oli pihan valmiiksisaamisessa kamala kiire, ja olikin ulkona koko viikon. Mun harteille jäi siivous, leipominen sekä lasten- ja kodinhoito. Huhhuh! Vila päätti että missään muualla ei ole hyvä kuin sylissä, ja pakko myöntää että kyllä oli homma saada kaikki valmiiks. Eemin sisko H tuli onneks auttamaan mua, ja täällä pitkin iltaa ja yötä sitten laitettiin ja järjesteltiin juhlia, ja saatin kuin saatiinkin kaikki valmiiksi. Kiitos Heta! <3

Tarjottavat oli pakko miettiä niin, että ne on mahdollisimman helppo ja nopea toteuttaa, ja osa mieluiten vielä etukäteen pakastimeen. Näin ollen tarjolla oli 

-täytekakku kinuskivaahdolla ja mansikkasurvoksella (Täällä!)

-2 banoffeeta, toinen mansikoilla ja toinen banaanilla (Täällä!)

-kinkkuhyrriä (Täällä!)

-porkkanakakkua muffinssin muodossa, eli Porkkana Cup caket (En millään muista reseptin alkuperää mutta varmaan onnistuu ihan perus kakun ohjeella.)

-kanasalaatti

Mun on pakko hehkuttaa tota banoffeeta, oon nimittäin rakastunut! NIIIIIIIIIIIIIIN HYVÄÄ! Iso plussa tulee myös siitä, että kondensoitu maito on mahdollista keittää etukäteen, joten juhlapäiväksi jää vaan täytteiden kasaus, johon aikaa kuluu n. 10 minuuttia, sekä pieni hetki jääkaapissa jähmettymässä. Toinen hyvä vinkki on täytekakkua varten. Viimeksi kakkua tehdessä tein täytteen 1,5-kertaisena ja sitä jäi yli järkyttävä määrä. Nakkasin sen kiireessä pakastimeen ja ajattelin siitä joskus väsätä kakun ihan vaan tänne kotiin ja samalla testata että millaiseksi se menee. Täytteen edelleen kummitellessa pakastimessa koskemattomana päätin sen lauantaiaamuna sulattaa ja katsoa että josko pärjäisin sillä eikä mun tarvis uutta tehdä. Täyte säilytti sulaessaan koostumuksen ja maun täysin, joten uuden tekemisen vaivalta onneksi kiireessä säästyin. Ihan vaan vinkkinä jos kiireessä joutuu muutkin leipoa niin tuonkin saa tehtyä siis etukäteen. :)

Juhlat oli oikein mukavat, vaikka kovin kiireiset sillä kutsuttiin tällä kerralla vähän enemmän vieraita kuin viimeksi. Ahdasta oli, mutta onneksi säät suosi ja saatiin terassi myös käyttöön. Juhlien ansiosta saatiin tekosyy laittaa pihakin loppuun, ja meillä on melkein valmista! Mulle on tullut muutama toivepostauspyyntö koskien meidän kotia, joten kunhan tässä saan aikaiseksi niin taidan aloittaa tuosta pihasta. Vila on taas kuumeessa, kaks viimeyötä on ollut aika katkonaisia ja tyttö sylinkipeä. Kiire siis jatkuu edelleen. Koitan palata hieman nopeammin kuin viimekerralla kuitenkin. ;)

Joulukuun ensimmäinen

Joulukuu alkoi täälläpäin ainakin lumipyryssä. Muutaman päivän plussakelit sulatti lumen lähes kokonaan pois, mutta tänään aamulla sitä oli taas pihalla paljon ja lisää näyttäisi tulevan. Onhan se ihanaa että piha on heti paljon paremman näköinen kun lumi sen peittää, eikä ulkona oo läheskään niin pimeää. Ulkoilu Elean kanssa on mukavampaa kun ei vaatteet ole aina likaisena. Pihalla varmasti tullaan viettämään enemmän aikaa, kunhan tuo lumi nyt tulisi pysyvästi. Lumen ja talven tulo tarkoittaa meidän perheessä myös sitä, että me saadaan tytön kanssa aika paljon viettää aikaa kahdestaan.. Talvisin siis Eemi auraa, ja lumisateella työpäivät on semmoisia 20-40-tuntisia. Auraamisen lisäksi Eemi siis on päivät normaalisti töissä, ja vielä enemmän. Yrittäjän iloja nämäkin.. :/

Eemi siis lähti aamulla auraamaan, ja me Elean kanssa puettiin heti aamupuuron jälkeen ulkokamppeet päälle ja mentiin ulos ihmettelemään muuttunutta pihaa. Nollakelin paksu lumikerros teki tytön liikkumisesta ulkona aika vaikeaa, mutta maistui ilmeisesti sitäkin paremmalta.. Jotain ulkoleluja pitäis Elealle tuohon saada, ja pulkka ehdottomasti! Nyt kun nuo pihaleikit oli lähinnä sitä lumen syömistä, ja sen kieltämistä. :D Viimetalvena ulkoiltiin vain vaunuissa, ja tytön istuminen oli sen verran heikkoa että kaikki jäi hankkimatta. Ehkäpä me vielä keretään joulupukilta jotain toivoa. :)

Viimepäivät on ollut niin täynnä juhlia ja menoa että täällä alkaa olla äiti ja pikkutyttö aika väsyneitä. Viikolla käytiin läpi jo yhdet ristiäiset, eilen juhlittiin meidän ihanan pienen kummipojan ristiäisiä, ja tänään päästiin mun kaverin tytön 1-vuotissynttäreille. Äsken kotiuduttiin ja Elea sai mennä suoraan päiväunille, ilmeisesti juhliminen väsyttää tuota pikkustakin. Munkin on varmaan pakko ottaa pienet päikkärit ennen tytön heräämistä että jaksaa loppupäivän touhuta.. 

Mun serkku tuli eilen illalla poikansa kanssa tänne vähän lomailemaan, joten lähdetään Elean kanssa niitä katsomaan kun ollaan heräilty. :)

Ihanaa joulukuuta ja joulunodotusta kaikille teille!

Enää ei kestä kauaa.. :)

Mun ihana uus kranssi! ♥ Pakko oli jotain tehdä ylijääneistä paperinarupalloista..
Jokohan meidän talossa niitä olis käytetty jo tarpeeks? :D

Synttärit

Eilen siis vieteltiin Elean synttärijuhlia. Koska juhlien järjestänä olin minä, ei ollut mikään yllätys että suurin työ jäi sunnuntaille ja aamupäivä meni siis hirveessä kiireessä. Leivonta oli aivan kesken, Elean kylpy ja vaatteidenvalinta tekemättä, pitkä ostoslista, piha ja kämppä siivoamatta, ja tätä listaa vois jatkaa loputtomiin.. Kaikesta huolimatta saatiin kaikki valmiiks klo. 16.00 mennessä, vaikka tyttö päätti vielä jättää päiväunet väliin ja sotki perässä sitä mukaan kun paikkoja sai siivottua. :D Lopulta synttärisankari päätti nukahtaa puoli tuntia ennen vieraiden saapumista ja muutenkin aivan liian myöhään jos meinaa vielä yöllä nukkua. Pakko oli sitten Elea käydä herättelemässä ja kyllähän se iltaa kohti jo vähän väsyneeltä vaikutti. No, rupespa nukkumaan ajoissa ja saatiin Eemin kanssa siivoilla vielä rauhassa illalla. Vieraita ei oltu kutsuttu paljoa, mun vanhemmat, Eemin vanhemmat, kummit, isomummu ja yks mun ystävä tyttönsä kanssa. Hyvin mahduttiin ja vieraita oli just sopivasti, ehkä nyt uskallan ristiäisetkin talvella järjestää sitten meillä kotona. :)

<3

Mansikoita kulutettiin lauantaina ja sunnuntaina melkein 6kg. :D

Mikään leipuri en kyllä todellakaan ole, mutta kyllä me onneks jotain saatiin tarjolle. Täytekakun sijasta tehtiin Brita-kakku ihan vaan mansikka-kerma täytteellä. Kakun koristelu ei taas sujunut niin kuin mun ruusuisissa kuvitelmissa, joten se oli sitte tuommonen :D Mutta ainakin hyvältä maistui ja oli kyllä hyvä vaihtoehto perinteiselle kermakakulle, sitä on kyllä syöty jo niiiin paljon. Suolasena meillä oli pastasalaattia ja rieskarullia kinkkutäytteellä. Kakun lisäksi oli kääretorttua pätkistäytteellä (maailman parhaalla reseptillä), jäätelöä, mansikoita sekä suklaalla että ilman ja keksejä. Vieraiden määrään nähden tarjottavaa oli paljon, joten saadaan vielä ainakin pari päivää Eemin kanssa täällä tyhjentää jääkaappia. Aamulla vielä näytti pahasti siltä että syödään Eemin kanssa pastasalaattia aamulla, päivällä ja illalla ainakin seuraavan kuukauden ajan, mutta onneks Eemin perheessä on sen verran monta syöjää että siellä tyhjeni äkkiä 5 litran kattilallinen kun aamulla vein vähän sinnekkin. Ehkä me selvitään noista lopuista ite.. :D

Oli kyllä niin raskas siivouksen/sotkemisen/siivouksen täyteinen viikonloppu että nyt minä nostan jalat sohvalle, pistän pään tyynyyn ja torkun tässä vielä sen aikaa kun Elea on päikkäreillä!

Ensimmäinen vuosi.

Mun pienen tytön ensimmäinen syntymäpäivä oli siis sunnuntaina! Kyllä mua aamulla sillon vähän itketti. Vastahan me laskettiin tytön ikää viikkoina, sitten kuukausina.. Pian meillä oli 6kk täynnä, ja sekin tuntui sillon paljolta. Nyt mun rakas on jo iso 1-vuotias! <3 Syntymäpäivä oltiin siis Pudasjärvellä. Synttärikahvit juotiin termarista ja kertakäyttökupeista pihalla, ja kakun sijasta saatiin pullapitkoa. Ensi sunnuntaina olis tarkoitus kutsua kummeja ja isovanhempia synttärikahveille, että saa meidän pieni tyttö ensimmäiset juhlansa. :)

Syntymäpäivä sai mut miettimään kulunutta vuotta. Miten paljon siihen on mahtunut ihania hetkiä, pelkoa, ihmettelyä, uuden oppimista, kasvamista, rakkautta, vaippoja ja vaikka mitä muuta. Mun elämäni parasta aikaa, vuosi joka on jättänyt mulle maailman rakkaimmat muistot. Kuvia on paljon, muistoja sitäkin enemmän mutta eilistä ei saa koskaan takaisin. Onneks mun tyttö on edelleen aivan yhtä ihana kuin lauantainakin, 11-kuukautisena vauvana.

Tasan 1-vuotias tyttö. <3

Elea syntyi siis 30.6.2012. Se päivä todella muutti mun elämän täysin. Vihdoin, 9 kuukauden odotuksen jälkeen musta tuli äiti. Äiti maailman ihanimmalle pikkutytölle. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä, ja ihanaa. Tuo pieni vauva tarvitsee mua enemmän ku mitään muuta koko maailmassa, ja mun on tehtävä kaikkeni että mun pienellä rakkaalla tytöllä on kaikki hyvin. 

"Minä suojelen sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä."

Elea rakas 3-päiväisenä, ensimmäistä kertaa kotona. <3

Mun elämä sai aivan uuden suunnan. Saan olla äiti tuolle pienelle ihmiselle. Mitä parempaa maailmalla on enää antaa? Mulla ja mun elämällä on vihdoin joku tarkoitus. Tämä pieni ihminen on tehnyt mun elämästä elämisen arvoista.

"Mä seuraan sua matkoillas, annan anteeksi kaiken mihin katuva kaatuu. Minä rakastan sua niin että sattuu."

13+1

Piti tulla kirjoittamaan jo eilen, mutta oli muka niin kiire etten kerennyt. Eli 14. viikko lähti käyntiin eilen. Toisaalta vastahan mä tein raskaustestin, ja siitäkin on jo mooonta viikkoa. Silti tuntuu että miten mä oon vasta viikolla 14? Kuluuko tää aika koskaan? Tyhmää nyt murehtia tuosta, koska tiedän että saman tien kun saan pienen syliin, on mulla jo ikävä masua. Toisaalta en siitä voi vielä nauttiakkaan, kun ei se oikeestaan paljoo oo vielä kasvanut. 

Tällä viikolla pikkusen pituus n. 8,5cm, ja paino n. 35g. <3
"Varpaiden ja sormien kynnet ovat jo kehittyneet, hiukset ja kulmakarvat alkavat kasvaa." (Vau.fi)


Ja sitten vaihtuu aihe aivan täysin. Kävin ostamassa meille uuden kameran. (Jonka käyttö ei vielä oikeen onnistu kuten kuvista huomaa..) Ostin oikeestaan vaan ensimmäisen joka osui käteen siinä Anttilassa. Tiesin että jonkinmoisen järkkärin haluan, mutta ei mulla niiden ominaisuuksista sun muista ollu muuta tietoa kuin se, että kuvanvakain pitää olla. Meille kotiutu siis Canon EOS 1100d. Luin kyllä että tää ei ehkä ihan niitä kärkipään malleja oo, mutta toisaalta tän hinta ei ollut mikään päätähuimaava ja varmasti laadultaan riittää, ennen en nimittäin järjestelmäkameraan oo ees koskenut. No, enköhän tässä opi kun vaan kerkeis kuvailla.

Kyllä on meidän tytön hiukset kasvanu hirveesti! :D Normaalisti siis Elealla on aina otsahiukset pompulalla kiinni, tää kuva vaan on otettu aamulla ennen hiustenlaittoa. Eipä noita paljoo enää auki voi pitää, kun me ei haluta niitä leikata. 

Nyt lähden illaks mökille viettämään mun ystävän syntymäpäivää, ja täällä kertaa jopa jätän Elean kotiin isin kanssa vaikka selvät juhlat onkin. Kiva istua välillä ihan rauhassa. Suunnitelmissa grillailua ja tyttöjen juttuja. :)