32+0

33. raskausviikko. ♥

•Tällä viikolla minun pienempi rakas painaa n. 1800g, ja pituutta löytyy n. 38cm.

Varmaan monille tiedossa ja olen tainnut aikaisemmin mainitakkin, että nuo mitathan on vain jotain keskiarvoja, ja vauva siis voi todellisuudessa painaa jotain ihan muuta kuin tuossa lupailen.. Elean syntymäpaino oli 3390g, ja silloin olin tosiaan paljon isokokoisempi. Painoa näillä viikoilla oli lähes 8kg enemmän kuin nyt, ja sf-mittakin on ollut 2cm isompi. :D  Neuvolantäti tunnusteli vauvaa masun päältä, ja sanoi myös että tuntuu kyllä sirolta ja että on hyvin mahdollista että syntymäpaino jää pienemmäksi kuin Elealla. No, eiköhän muutaman viikon päästä ole jo se synnytystapa-arvio jossa taas vauvaa mittaillaan tarkemmin. :) 

Viime raskauspostauksessa taisin hehkuttaa kuinka hyvin pärjään pienen selkäkivun kanssa enkä siitä niinkään ruvennut valittamaan. No, tilanteet muuttuu ja todella rajusti. Perjantaina istuin tapani mukaan keittiön pöydän ääreen syömään, ja siinä kun sain ruoat lapattua suuhun niin ei enää ylös noustukkaa. Aikani siinä pelleilin ja sain käsillä tukien ja itkien itteni revittyä ylös siitä.. Tytön peppua pesin itkien lavuaarissa, kun tyhmänä tajusin jälkeenpäin että tuossa tilanteessa ehkä suihku olis ollut vaan yksinkertaisin vaihtoehto.  Perjantaina koko päivänä vasen jalka ei kantanut ollenkaan, istuminen oli todella kivuliasta ja makuulteen kylkiasennossa pystyi jotenkin olla. Mikä kamala päivä!  Onneks tämä tapahtui noin ennen viikonloppua, sillä en todellakaan olis pärjännyt Elean kanssa kahdestaan täällä. Lauantaina tilanne oli taas aivan eri; istuminen oli järkyttävää tuskaa ja kipu vihloi reisiä pitkin polviin asti, mutta paikallaan seistessä olo oli ihan siedettävä. Nyt pystyn jo tyttöä nostaa, mutta istuminen ei kyllä tee hyvää ja kävelykin sattuu. Mitähän tästä vielä tulee? Elean raskausaikana selkä vaivas myös, ja tämmönen samanlainen jumi tuli kun tyttö oli 1-2kk:n ikäinen..

Närästys iltaisin on kamalaa! Kahvia oon yrittänyt jättää pois kokonaan, mutta en vaan malta vaikka tiedän että se varmaan helpottais aika paljon. Lähes kaikki ruoka sitä ilmeisesti aiheuttaa, joten ruisleivänkin oon palauttanut vaan suosiolla ruokavalioon. Muuten voin kyllä hyvin. Masu kasvaa, vauva potkii ja rymyää edelleen jatkuvasti, mikä on musta vaan ihanaa. ♥ 

Olokin on pitkästä aikaa tosi pirteä! Elea on taas herännyt monena yönä itkuun, ja oon suosiolla vaan napannut sen viereen rauhoittumaan. Eilen kuitenkin huomasin Elean suussa yhden uuden poskihampaan, ja yhden uuden kulmahampaan ylhäällä. Toinen kulmahammas sieltä oli vielä ainakin tulossa. Eli tässä varmaan syy niihin heräilyihin.  Illalla hampaitapestessä tyttö selvästi arasti kohtaa jonne tuo hammas on tulossa,  joten annoin panadolia yötä vasten vielä. JEEE! Elea simahti klo. 21.30 ja itekkin sain ajoissa unenpäästä kiinni. Yhdessä herättiin puoli 9 aamulla koko yön nukkuneina ja niin pirteinä! :) 

Tänään oonkin sitten saanut siivoiltua ja uskaltauduin Elean kanssa lähtemään vielä käymään puistossakin kun oli niin hyvä ilma. Pieni lenkki tais tehdä vaan hyvää selälle.. :)

Mun on ihan pakko vielä hehkuttaa, että Elealle nappasin eilen kauppareissulta potan kärryihin, ja tänään tyttö on kaks kertaa sitä jo saanut kokeilla ja molemmilla kerroilla sinne vielä pissaskin! Voi miten ylpee äiti oon! :) Olin jotenkin varautunut siihen että sitä istumistakin saa harjoitella ja totutella vaikka kuinka kauan, ja pelkäsin että oon jo ihan myöhässä tän harjoittelun kanssa,  mutta tuo pikkutyttö tiesi heti mistä on kyse.. Voi rakas.♥

Syysflunssa

Täällä siis sairastetaan taas. Ite oon onneks saanut pysyä toistaseks ainakin terveenä, mutta Elea ja  Eemi ei. Tosin on tässä hyväkin puoli; melkeen voisin jo puuta koputtaen todeta (ja toivoa), että Elean uniongelmat oli kaikki seurausta tästä flunssasta. 

Toissayö oli edelleen aivan hirveä, ja jo klo. 6.30 herättiinkin eiliseen päivään kolmen tunnin unien jälkeen. Siitäkin huolimatta eilinen päivä meni tosi hyvin, tyttö viiletti pitkin taloa räkä poskella ja hymy huulilla. Niin reippaasti alkoi nukkumaan klo. 21 ja herättiin tänään hyvinnukkuneina 12 tunnin yöunien jälkeen klo. 9.00. Jes! :)

Kotioloissa ollaan siis oltu eilen, kun Elealla oli vähän lämpöäkin. Täällä oon suunnitellut sitten jo joulukortit valmiiksi, ja ehkä tässä pitää viikonlopun aikana ruveta jo askartelemaan. Eilen tein pasteijoita kinkku-tuorejuusto- ja kinkku-aurajuustotäytteillä iltapalaksi. Ollaan leikitty, siivoiltu ja kylvetetty nukkea wc-pöntössä. Oikeestaan meillä on ollut ihan mukavaa, kun ei tuo sairastelu näytä Eleaa hirveesti kiukuttavan. :)

Lunta on satanut tänään paaaljon lisää, joten ehkä me päikkäreiden jälkeen tohditaan lähteä ulkona käymään, kun tyttö on toistaiseksi saanut ihmetellä tuota näkyä vaan ikkunasta.

Viikko on kulunut hurjaa vauhtia ja taas on edessä viikonloppu. Eemikin on ainakin näillänäkymin kotona kans (toivottavasti). Taidampa sen kunniaksi leipoa mustikkapiirakan illalla vielä. 

Oikein ihanaa viikonloppua jokaiselle! ♥

Syksy

Nyt se sitten on tapahtunut, mun toiveista huolimatta. Kylmyys on saapunut myös meidän pihaan, ja meinasin kuolla eilen aamulla kun ovesta kömmein ulos. Naapureiden katot on aivan valkosena, Eemi rapaa auton laseja ja kylmyys on järkyttävää. Ihan uskomatonta että edellispäivänä Elea lähti mun kanssa kauppaan ohut takki päällä vaan, ja nyt jouduin oikeesti miettiä että paleltuuko se vk-haalari päällä tuonne ulos. Lähdettiinkin heti iltapäivästä ostamaan mulle talvitakkia ja Eleallekkin vähän talvivarustusta. 

Tykkään kyllä oikeesti syksystä. On ihanaa kun tulee pimeetä, ja on tää muutenkin aika nätti vuodenaika. Mun syyskukille kävi vähän huonosti ja ne meni aivan pilalle, joten saan vielä ostaa uusia ja laittaa meidän pihaa edes vähän siistimmäksi. Kesän aikana ei myöskään oo tullut käytettyä poreammetta kertaakaan(!) ja tänään Eemi lupas sen mulle täyttää. :) Pitää mun ehkä muodon vuoksi vähän haravoida meidän pihaakin ja tehdä muitakin syksy-juttuja. Kynttilöitä on polteltu jo kuukauden verran, mutta koko ajan pimeys tulee aikaisemmin ja näinollen voin ne myös aikaisemmin sytyttää. Ehkä myös vähän salaa toivon että kun tää pimeys iskee päälle kunnolla, niin Eleakin nukkuis vähän pitempään.. ;D

Ei tämä oikeesti niin kamalaa oo mitä lähes kaikki antaa ymmärtää. Joka päivä ollaan myös lähempänä talvea, jolloin meidän piha on myös huomattavasti nätimpi kun lumi on maassa. Jokainen päivä tuo lähemmäksi myös joulun, jota odotan ja rakastan suuresti, ja tänä vuonna vielä enemmän kun silloin vihdoin meidän odotus palkitaan! :) (Toivottavasti ei hirveesti aikaisemmin ainakaan.) Tähän kylmään tottuu, kunhan nämä sateet vaan antais periksi.

Vielä olis meidän pihassa hommaa, joten lumia en ihan vielä odota. Kattopellit ois ainakin ihan mukava saada paikalleen ennen sitä, ja pihaa pitäis vähän siivotakkin niin ei keväällä olis taas niin ruman näköstä kun lumet sulaa.. Ikkunat jäi taas tänä kesänä pesemättä, mutta mitä pienistä. Vaihdettiin siis uudet ikkunat viimekesänä, ja ne on edelleen pesemättä. Vaikka toisethan tarkotuksella maalaa ikkunamaaleilla ym. koristejutuilla ikkunoitansa, mulla on nuo tehtaan imukupin jäljet ja tarrat koristeena. Kokeilen ens kesänä sitten uudestaan. :D
Nyt nautin syksystä ja pimenevistä illoista. ♥

27+0

Viikko on taas vierähtänyt nopeesti, ja siis 28. raskausviikko alkoi tänään. Uutena raskausoireena oon saanu viimepäivinä nauttia suonenvedoista jaloissa. Pohkeet on hellänä ja yöt tuskasia ja katkonaisia.. Luulin jo tosiaan että tällä kerralla selviän ilman tätä vaivaa, kun Elean odotusaikana suonenvetoja oli alusta asti. No, toistaseks ne ei ainakaan oo vielä ollut niin tuskasia kuin sillon, ja hyvä niin. :)

*Tällä viikolla vauva on n. 32cm pitkä ja painaa n. 1000g. ♥

Hengittäminen on käynyt tässä viikon aikana myös paljon raskaammaksi, mikä varmasti johtuu osittain myös palanneesta syysflunssasta.. Eleakin on vähän itkusempi ollut, ja nenä on tukossa kaikilla. Jospa tää kohta tästä helpottais ja saatais hetki olla taas ilman vaivoja..

Eilen oli siis neuvola+lääkäri, ja meillä kaikki muuten on hyvin. Mun oma neuvolantäti on edelleen sairaslomalla, joten sijaisen kanssa katottiin hyvin nopeesti perusjutut ennen lääkärille siirtymistä. Hb oli yllättäen noussut 112 -> 120, vaikka olin ihan varma että se on laskenut kun niin väsyttää. Hyvä näin kuitenki. :) Proteiini ja leukosyytit oli vähän plussalla, joten huomenna saa taas kiikuttaa labraan lisää näytteitä,  vaikka edellisistäkään ei kyllä kauaa oo.. Ja mun suurin ylpeydenaihe: painonmuutos/viikko: 32g!! Jiiihhhaaaa! Tosin tuo sairaalareissu varmaan vaikutti tähän, mutta ihan oikeesti: painoa tullut kuukaudessa vaan 128g! Tää todella antoi mulle vähän toivoa.. Ehkä en oo joulukuussa niin iso? Toivottavasti.. Tähän mennessä siis lähtöpainoon (rv 7+5) tullut 6kg lisää, mikä ei musta ainakaan vielä kuulosta ihan mahottomalta. Lääkärillä kaikki myös ok; kohdunsuu kiinteä ja kiinni, vauvan syke 146, sf-mitta 24cm, ja vauva raivotarjonnassa. :)

Saimpa Eemin ottamaan yhen masukuvankin, että sai taas tarkastaa että onko tuo yhtään tuosta kasvanut. Voi rakas masu. ♥ Kuva on taas vähän mitä on, Eemillä meni jo järki ja se käski lähtee valokuvaajalle. :D Ja mää kun pyysin vaan ottamaan yhen kuvan missä valo ei oo huono,  Elea ei oo eessä, imurinvarsi ei näy, ja mää en näytä lihavalta.. :D

Väsymys

Otsikko varmaan kertoo kaiken..
Oon aivan poikki jatkuvasti ja mikään määrä unta ei tunnu riittävän. Tosin mitään maraton-nokosia en oo päässyt kokeilemaankaan, kun tuo pikkutyttö on aamusin pirteenä hereillä poikkeuksetta viimeistään klo. 8.00. Päikkäreitä oon kokeillut nukkua välillä kun Eleakin nukkuu, mutta silti oon hetken päästä taas aivan poikki.. Tiistaina on sitten lääkärineuvola, joten pitää varmaan tuo hb siellä tarkistaa. Viimekerrallahan se oli jo aika alhaalla, joten varmaan lisäraudan vois alottaa jo. 

Jotenkin tää väsymys ei kyllä estä mua väsyttämästä itteeni ollenkaan. Pari päivää sitten Eemikin jo sanoi että "sun pitäis levätä välillä, eikä koko ajan värkätä jotain". En oikeen osaa rauhoittua paikoilleen, mikä ei mun oloa varmastikkaan helpota. Tosin jaksan päivät tytön kanssa kotona päivisin kun on jossain muualla kuin kuin kotona, miettimässä muita juttuja. Eipä mulla kyllä mitään ongelmaa tässä kotonaolossa oo ollutkaan, onpa ihanaa kun meillä on tämmönen mahdollisuus ja noin pikkusta tyttöä ei vielä tarvi viedä hoitoon. Ehkä tekis mullekkin hyvää välissä kuitenkin vähän rauhoittua. Päivisin siis kierrellään Elean kans kirppiksiä ja kyläillään mummoilla. Lisäks mulla on aina jotain kesken kotona. Suursiivous on menossa jatkuvasti, etenen vaan niin hitaasti että kun joskus selviän listan loppupäähän, saan aloittaa jo alusta. On Elean tilkkupeitto (puolivälissä!), kaiken maailman leivonnat ja hillot, ja pari muutakin projektia josta kirjoitan enemmän ens kerralla. Jotain kun saan päähän niin se ei voi odottaa. Sempä takia Eemi aloitti vielä perjantaina uuden laminaatin asentamisen yläkertaan. Löysin torstaina netistä halvalla uutta laminaattia -> päätin että vaihdetaan lattia -> perjantaina hain lattian. Nyt on siis Elean tulevassa huoneessa jo lattia paikallaan. Ulkokukkapurkkien metsästämiseen oon nyt käyttänyt vaivaiset kaks päivää; kukat odottaa jo autossa. Mutta mistä saan samanlaisen purkin ku naapurilla?! Mun muistilistassa ois vielä vaikka mitä ostettavaa, siivottavaa, tehtävää jne. Ja kyllä; mulla on muistilista kaikkea tätä varten. :D

No, varmaan sanomattakin selvää että me ollaan taas viimepäivien aikana keretty tehdä vaikka mitä. Eletty perusarkea ja tuusattu tyhjänpäivästä niinku aina, kaiken päälle vielä sairastettu syysflunssaa. Eleakin siis sairastu, ja mullakin on ollut TAAS nenä tukossa pari päivää. Päänsärky on järkyttävä! Perjantaina mun ihanat ystävät tuli ruokakesteille ruuat mukanansa, tein vaan salaatin. Syötiin yhdessä ja eipä sen kummempaa. :) Eilisen käytin siis kukkapurkkien metsästykseen kaatosateessa 10-kilonen pikkutyttö kainalossa kaupasta toiseen, ja illasta leivoin aivan ihanaa daim-valkosuklaapiirakkaa. Tänään käytiin rakenna-sisusta-asu tms. messuilla ja kotiinlähtiessä ostettiin ulkopuolelta ihanaa savukalaa josta värkkäsin vähän myöhäsen lounaan. Nyt on pikkutyttö nukkumassa, Eemi sen veljellä kattomassa formulaa ja muutaman kuvan jälkeen taidan minäkin vetää peiton korviin!

Viikonloppu

Oon sitä mieltä että viikonloput menee aivan liian nopeesti. Niin äkkiä on maanantai ja Eemi lähtee taas töihin.. Illastakin valvotaan vielä myöhään että saadaan varmasti joka minuutti talteen, ja se tietysti kostautuu aamulla taas. Unirytmi on jotain ihan mitä sattuu taas. Eilen kukuttiin Eemin kanssa vielä kahden aikaan hereillä. Ihmeteltiin miten pimeetä jo yöllä oikeesti on, katuvalotkin palaa? Äkkiä se syksy sitten tulee. Kesän tuntua vähentää myös nämä kamalat ilmat mitä täällä meilläpäin on jo viikon jatkunut. Tuuli on jotain järkyttävää, kovaa ja kylmää. Aurinko ei paista, ja vettä on tullut varmaan joka päivä. JA VIELÄ YÖLLÄKIN ON PIMEETÄ! Eeeei miten aika menee näin nopeeta? Onneks en tästä vielä jaksa masentua, sillä tykkään kyllä syksystä. Rakastan pimeitä iltoja, ja ihanaa kun kohta saa taas polttaa kynttilöitä. :) Mutta karu tosiasia on vaan se, että syksyn jälkeen tulee aina talvi. :/ Ens viikoks on luvattu taas parempia kelejä, joten ehkä saadaan vielä ainakin muutama kesäinen päivä, ja kerettäis käydä ottamassa Eleasta vielä niitä 1-vuotiskuvia lisää. 

Meidän viikonloppua vois kuvata erittäin hyvin sanalla ruoka. Syöty on enemmän kun laki sallii, ja nimenomaan herkkuja. Eemi jopa innostu kokkaamaan ja teki mulle vohveleita. Karkkia on mennyt, perjaintaina syötiin pizzaa, mustikkapiirakkaakin ollaan päästy syömään ja eilen oltiin Eemin siskolla grillaamassa. Elea on herkuttelut koiranraksuilla (yööööök!), kiitos tuon ihanan piskin joka oli meillä viikonlopun hoidossa.. <3 Kaiken lisäks kirjottelin netistä jo reseptejä ylös, ja kävin kaupassakin. Vielä odottais mansikka-vaniljaviinerit ja mustikkapiirakka leipojaa. Jos tästä jotain positiivista haluaa löytää, niin oikeesti mun tekee tällä hetkellä kaikista eniten mieli kaalilaatikkoa, ja siihenkin löytyy kaapista ainekset. :)

Elea on aivan rakastunut tähän pieneen viikonloppuvieraaseen, niinku minä ja Eemikin. :)

Eilen pääsin vielä toteuttamaan mun pitkäaikaisen haaveen, kun Eemi vei mut poimimaan mustikoita! Eipä niitä oikeen meinannu mistään löytyä kun ei ollut mitään tietoo edes että mistä ettiä. Tuntuu että joka paikassa oli joku jo käynyt enimmät keräämässä (puolet lehdistäki viety mukana), ja kun Elean ruoka-aika alko lähestyä niin me päätettiin luovuttaa. Saalista saatiin kuitenkin sen verran että sen yhden mustikkapiirakan saan leivottua. :D Pakkaseenkin olis ollut kiva vähän niitä saada, mutta ehkä me lähdetään vielä uudelle kierrokselle tai tyydytään vaan ostamaan niitä jostain..

Elealle ei oikeen mustikka maistunut, ainakaan ilmeestä päätellen. :D

Kytysiä mustikkavarpuja :(

Nyt vaan oottelen että tuo pieni tyttö herää päikkäreiltä niin me päästään juhlimaan yhden iiihanan pojan 4-vuotissynttäreitä. :)

*Rakenne-ultraan aikaa jäljellä tasan 2 viikkoa!