Viikonloppu kului taas vauhdilla ja tänään aamulla sain taas herätä siihen arjen riemulauluun kun Eemin herätyskello pärähti soimaan. Elea ei onneks herännyt ja sain parilla tunnilla jatkaa unia..
Viikonloppuun mahtui mm. paljon sotkua, myrskyä, iloa, surua, ja yhdessäoloa Eemin kanssa..
Elea on ollut maailman onnellisin, kun vihdoin tämä saamaton äiti sai kuin saikin haettua tytölle syöttötuolin. Kyllä, oon oikeesti niin vajaa että ennen perjantaita meillä on syöty sitterissä.. Nyt Elea on joka hetki tuolin luona ja naama virneessä huutaa "Aaaiti! Tittu! Tittu!". Sotkua meidän päiviin siis on tuonut 1v(kohta)5kk onnellinen pikkutyttö lusikka kädessä ruokalautasen kanssa. Aikaisemmin Elea ei oo hirveesti tuota syömistä harjoitellut kun se tuossa sitterissä olis ollut aika vaikeeta, mutta nyt senkin edestä. Hyvin jo sujuu, ja ruokakin pääsee suuhun asti. Kovasti tuo yrittää muakin syöttää ja sillon ei ruoka ihan lusikassa pysy, joten luutu on ollut kovassa käytössä.
Tuo "myrsky" tosiaan iski tännekkin, ja lauantai-ilta istuttiin Eemin kanssa kynttilän valossa ilman sähköjä. Tuuli oli kieltämättä kyllä järkyttävä, ja näin kesken kattoremontin piti aivan hirveetä meteliä. Elea nukkuikin sitten meidän välissä yön kun heräili koko ajan, ja siitä on muistona kipeä lonkka ja olkapää. Onhan se ihana kun tuo pikkunen möyrii kyllä niin kylkeen kiinni ja välillä osittain päällekkin, mutta unia se vähän meinaa häiritä. Heräilin myös jatkuvasti meteliin, joten olo ei ollut hirveen levännyt aamulla.. Lähdettiin aamupalan jälkeen ajelulle tuonne rantaan kattelemaan tulvivaa ja myrskyävää merta. Kyllä vaan voikin tuulla kovaa!
Edellisessä postauksessa taisinkin mainita että olin menossa hakemaan meille paljon kehutun Manduca-kantorepun. Perjantaina kävin sitä katsomassa, ja kyllähän se mukaan lähti kun oli tosi hyväkuntoinen ja kaikinpuolin siisti, ja hintaakin oli vaan 60€. Pikkusen pääsin sitä jo testailemaankin Elean kanssa, mutta kuten vähän epäilinkin ei tyttö sielä oikeen viihtynyt. No, vauvaa ajatellen sen lähinnä hommasinkin vaikka suurin kantopaino olikin jopa 20kg. Elean laitoin selkäpuolelle, ja näin aloittelijalle oli kyllä haastava homma jossa lopulta Eemi saikin auttaa. Käyttöohjeessa oli kuitenkin selkeät ja kuvalliset ohjeet, ja ainakin niiden mukaan tuo pitäisi hoitua yksinkin. Ehkäpä harjoittelu helpottaa tätäkin hommaa. Vauvan onneks saa sitten tuohon etupuolelle, joka varmasti on helpompi homma. Reppu oli tosi kätevän olonen, ja varmasti on kovassa käytössä jos jompi kumpi lapsista siellä vaan viihtyy.. Jos jollain tämmönen kantoreppu löytyy, niin mielelläni kuulisin käyttökokemuksia ja vinkkejä. :)
Nyt saa alkaa pikkutytön viimeiset iltatoimet että ite pääsen sohvalle makaamaan elokuvan pariin. Huomenna palaan asiaan lääkärineuvolan jälkeen, jolloin tiedetään meidän tilanteesta taas vähän enemmän. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! :)
Tuo "myrsky" tosiaan iski tännekkin, ja lauantai-ilta istuttiin Eemin kanssa kynttilän valossa ilman sähköjä. Tuuli oli kieltämättä kyllä järkyttävä, ja näin kesken kattoremontin piti aivan hirveetä meteliä. Elea nukkuikin sitten meidän välissä yön kun heräili koko ajan, ja siitä on muistona kipeä lonkka ja olkapää. Onhan se ihana kun tuo pikkunen möyrii kyllä niin kylkeen kiinni ja välillä osittain päällekkin, mutta unia se vähän meinaa häiritä. Heräilin myös jatkuvasti meteliin, joten olo ei ollut hirveen levännyt aamulla.. Lähdettiin aamupalan jälkeen ajelulle tuonne rantaan kattelemaan tulvivaa ja myrskyävää merta. Kyllä vaan voikin tuulla kovaa!
Edellisessä postauksessa taisinkin mainita että olin menossa hakemaan meille paljon kehutun Manduca-kantorepun. Perjantaina kävin sitä katsomassa, ja kyllähän se mukaan lähti kun oli tosi hyväkuntoinen ja kaikinpuolin siisti, ja hintaakin oli vaan 60€. Pikkusen pääsin sitä jo testailemaankin Elean kanssa, mutta kuten vähän epäilinkin ei tyttö sielä oikeen viihtynyt. No, vauvaa ajatellen sen lähinnä hommasinkin vaikka suurin kantopaino olikin jopa 20kg. Elean laitoin selkäpuolelle, ja näin aloittelijalle oli kyllä haastava homma jossa lopulta Eemi saikin auttaa. Käyttöohjeessa oli kuitenkin selkeät ja kuvalliset ohjeet, ja ainakin niiden mukaan tuo pitäisi hoitua yksinkin. Ehkäpä harjoittelu helpottaa tätäkin hommaa. Vauvan onneks saa sitten tuohon etupuolelle, joka varmasti on helpompi homma. Reppu oli tosi kätevän olonen, ja varmasti on kovassa käytössä jos jompi kumpi lapsista siellä vaan viihtyy.. Jos jollain tämmönen kantoreppu löytyy, niin mielelläni kuulisin käyttökokemuksia ja vinkkejä. :)
Nyt saa alkaa pikkutytön viimeiset iltatoimet että ite pääsen sohvalle makaamaan elokuvan pariin. Huomenna palaan asiaan lääkärineuvolan jälkeen, jolloin tiedetään meidän tilanteesta taas vähän enemmän. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! :)
