Rakas

Viisi vuotta sitten oli aivan normaali päivä mun elämässä. Puettiin Pippurin kanssa juhlakamat päälle ja lähdettiin meidän vakiokuskin kyytiin juhlimaan mun 15-vuotissyntymäpäivää. Meno oli mitä mahtavin, luulisin.. Radiosta soi varmaan Akon-Right Now tai Guru Josh Project-Infinity, niinku monesti oli tapana. Siinä kun oikein innostuin, niin uskalsin pyytää Eemiä nuorisotalon pihalle tupakille. Oltiin tavattu jo muutamaa kuukautta aiemmin ja jotain säpinää meillä oli ollut siitä asti.

Mun rippijuhlissa :)

Viisi vuotta sitten alkoi mun ja Eemin yhteinen elämä. Empä olis tuona iltana osannut ajatellakkaan että tänään odotan Eemiä töistä kotiin meidän kahden ihanan tytön kanssa, vihkisormus sormessa.. ♥

Nämä vuodet on tuonu mukanaan niin paljon hyvää. Eemi on ollut mulle niin korvaamaton tuki kaiken tämän keskellä. Eemi potki mun tyhmään 15-vuotiaaseen päähän niin paljon järkeä ja sai mut jollain tapaa kiinni elämään. Eemiltä oon saanut kaikkein arvokkaimman lahjan; meidän rakkaat tytöt. En tosiaan tiedä missä olisin nyt ilman Eemiä, mutta voisin kuvitella että en ainakaan mitään järkevää tekemässä. Viiden vuoden aikana Eemi on ärsyttänyt mut räjähdyspisteeseen miljoonia kertoja. Muutaman kerran oon miettinyt että mitä hemmettiä teen vielä täällä.. Vaikeita hetkiä on ollut, mutta miten kiitollinen oon että ollaan edelleen tässä yhdessä, onnellisina. 

Ollaan kasvettu yhdessä ärsyttävistä teineistä (melkein) aikuisiksi, samalla ollaan kasvettu jollain tapaa yhteen. En osaa kuvitella enää elämää ilman Eemiä, eikä mun onneks tarvikkaan. Tuun antamaan ihan kaikkeni, että me ollaan aina tässä yhdessä, ihan aina. 

♥♥♥